perjantaina, tammikuuta 6

Uusi tulokas

Marisha Rasi-Koskinen: Katariina
(Avain, 2011)

Lukaisin joululomalla paljon kehutun kirjan ja pääsin samalla kohtaamaan täysin uudenlaisen kaunokirjallisuuskokemuksen. Katariina on esikoisteokseksi ilmiömäinen ja jättää lukijalle paljon ajattelemista.

Aluksi en oikein tiennyt, mitä kirjassa on meneillään, mikä ärsytti minua. Olen kuitenkin huomannut, että useimmiten parhaat kirjat juuri ensi alkuun pistävät vihaksi. Vasta kirjan lukemisen jälkeen aloin pikkuhiljaa pitää siitä, mutta en oikeastaan edelleenkään tiedä, mitä mieltä siitä olen.

Vaikka tapahtumista jyvälle pääseminen voi ensi alkuun olla hankalaa, tämä teos todellakin palkitsee lukijansa. Itse koin monia ahaa-elämyksiä lukukokemukseni aikana, lähes yhtä paljon kuin turhautumisen hetkiäkin. Aluksi vaikuttaa, ettei tarinassa ole päätä tai häntää, mutta loppua kohden langat nivoutuvat pikkuhiljaa yhteen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kirja jättää hiukan liian paljon arvailun varaan.

Teemoina ovat sisaruus ja perhesuhteet sekä ehkä tietynlainen elämänmoraali. Tapahtumat selkiytyvät kirjassa pikkuhiljaa, joten juonesta en halua kovin paljon kertoa, mutta Katariina on tyttö joka on romaanissa läsnä eri henkilöhahmojen näkökulmasta sekä kirjoittamissaan kirjeissä, ja hän pitää siitä, että hänen perheensä tietyistä syistä vaihtaa maisemaa aina silloin tällöin. Silloin hän voi ikään kuin aloittaa pelin täysin alusta - sitähän mekin joskus kaipaamme.

Katariina jää mieleeni erikoisena, uudenlaisena teoksena, joka aiheutti päässäni ristiriidan siitä, onko se hyvä vai huono kirja. Joka tapauksessa, kirjailijan tärkein tehtävä on herättää huomiota ja saada ihmiset ajattelemaan, ja sen vaikutuksen Rasi-Koskinen ehdottomasti sai minussa aikaan.

2 kommenttia:

Elwingda kirjoitti...

Hei, kiva ku sulla on tällanen. En ole meinannut oikein kirjablogeja löytää. Itse aloitin justiinsa lukuprojektin (englanniksi mutta kuitenkin). Käy vilkasemassa jos haluat:
http://thereturnofabookgirl.blogspot.com/

Luin melko vastikään tuon Vadelmavenepakolaisen, joka on sulla listalla. Oli todella hauska ja lukemisen arvoinen. Harmittaa, etten ehtinyt KOM-teatterin näyttämöversiota käydä katsomassa. The Picture of Dorian Gray on mun mielestä yks kaikkien aikojen upeimmista kirjoista. Mielenkiinnolla odotan, että mitä pidät siitä! :)

Ocean kirjoitti...

Aa, niin on, ihana ku sulla on kirjablogi! Seuraan kyllä.
Vaikken tiäkkään onko se kauhean hyväksi mulle että haen sun takia kaapillisen kirjoja... eh. ^^